Maantiedon arviointi

Suurin osa maantiedon arvioinnista tapahtuu koulutyön arjessa, opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Lukuvuoden aikana oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti.

Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Tiedollinen osaaminen

Lukuvuoden aikana tehtävät kirjalliset kokeet
kirjalliset tehtävät
ryhmätyöt
tehtyjen töiden suullinen esittäminen

Maantiedon taidot

Geomediataidot. Geomedialla viitataan maantieteellisiin lähteisiin, kuten karttoihin, kuviin, videoihin, tilastoihin, karttapalveluihin tai muuhun tietoon, joka liittyy aihepiiriltään maantieteeseen.
eri lähteistä saadun tiedon kriittinen arviointi
tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
kartografian taidot: fyysisten ja teemakarttojen piirtäminen ja hyödyntäminen
mittakaavan ymmärtäminen
karttojen ”kielen”, karttamerkkien ymmärtäminen

Osa töistä on numeroarvosanoilla arvosteltavia, isompia töitä.

Pienemmissä tuntitehtävissä voidaan käyttää skaalaa: välttävä - erinomainen tai suorittamatta - suoritettu; joskus myös hyväksytty - hylätty. Myös nämä työt otetaan huomioon lukuvuositodistusten arvosanassa.

Osa näytöistä on kirjallisia tuntitehtäviä ja osa tuntitilanteessa tehtäviä tehtäviä.

Yläkoulun aihealueet

7. luokalla maailman maantietoa
8. luokalla luonnonmaantiede, painopisteenä Fennoskadia
9. luokalla kulttuurimaantiede

Päättöarvioinnissa määritellään, miten oppilas on peruskoulun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.