Biologia ja maantieto (BG, GE)

Biologian ja maantiedon opetuksen perimmäisenä tarkoituksena on herättää oppilaan kiinnostus luontoa ja sen moninaisuutta kohtaan. Tähän pyritään käyttämällä mahdollisimman vaihtelevia metodeja sekä monipuolisia työtapoja. Näin tavoitetaan eri tavoin oppivia nuoria.

Biologian opetuksessa korostetaan oppilaskeskeisiä ja käytännönläheisiä menetelmiä. Oppilas mm. kokoaa oman kasvion, kartuttaa lajintuntemustaan ja saa elämyksiä retkeilemällä. Hän harjoittelee mikroskoopin käyttöä ja preparaattien tekoa sekä tutkii eri eliöiden ja sisäelinten rakennetta. Evoluution ymmärtäminen vaatii eliökunnan hierarkisuuden tuntemusta.

Maantiedossa tutkitaan maapalloa toimivana kokonaisuutena, jossa kaikki toiminnot kytkeytyvät yhteen. Päämääränä on kokonaisuuksien ymmärtäminen sirpaloituneen tiedon sijaan. Valtava tiedon virta vaatii kehittämään tiedonhakutaitoja sekä kriittistä tiedon tarkastelua. Maantiedossa tarkastellaan karttoja, tulkitaan erilaisia taulukoita ja diagrammeja sekä opitaan laatimaan  niitä.

Maapallon ilmasto on muuttumassa. Siihen kytkeytyvät monet eri asiat ja ilmiöt, joiden välisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii kokonaisuuksien hallintaa. Omaan lähiympäristöön vaikuttaminen tapahtuu omien tekojen kautta. Tekoja puolestaan ohjaavat asenteet, joihin ympäristökasvatuksella voi vaikuttaa.

Kansainvälisyyskasvatus on myös yksi maantiedon monista tehtävistä. Eri maihin ja eri kulttuureihin tutustuminen ohjaa hyväksymään monikulttuurisuutta.  Tavoitteena on antaa oppilaalle työkaluja oman, eheän maailmankuvan luomiseen.  Maapallon resurssien rajallisuuden ymmärtäminen on tulevaisuuden avainkysymys.

8-luokkalaiset kokoavat kasvion eli herbaarion. 

Ohjeet ovat uudistuneet uuden OPS:n myötä. Opiskeltavia lajeja on yhteensä 65 kpl. (Alla olevassa kuvasta löytyy osittain eri lajeja kuin opiskeltavasta lajilistasta.) Kaikki aiheeseen liittyvä materiaali jaetaan oppilaille classroom-sovelluksen kautta.

Kukin oppilas kerää maastosta muutaman kasvin, jotka kootaan luokan yhteiseksi herbaarioksi. Kasvilajit tentitään syyslukukauden aikana, kun tunnistamista on harjoiteltu riittävästi sekä aidosta materiaalista että nettikasvioista. Tavoitteena on tunnistaa ja nimetä suomenkielisellä lajinimellä Suomen yleisimpiä kasveja.