Rehtorin kevätjuhlapuhe

Kevätjuhlapuhe 2017

Arvoisat kutsuvieraat, rakkaat oppilaat ja opettajat sekä koulun muu henkilökunta. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi sallittakoon pieni kurkistus suomalaisen koululaitoksen historiaan. Sata vuotta sitten itsenäistynyt Suomi sai oppivelvollisuuslakinsa vuonna 1921 eli aika pian itsenäistymisen jälkeen. Lain myötä kaikista 7-13-vuotiaista lapsista tuli oppivelvollisia ja heidän piti käydä vähintään kuusivuotinen kansakoulu. Kansakouluja oli kyllä perustettu Suomen kuntiin jo 1860-luvun kansakouluasetuksesta alkaen, mutta oppivelvollisuudesta ei onnistuttu Venäjän vallan aikaan päättämään. Oppivelvollisuutta myös vastustettiin, sillä kansakoulun pelättiin olevan yhteiskunnalle kallis ja vieroittavan nuoria ruumiillisesta työstä.

Nykyään oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy peruskoulun oppimäärän todistettuun suorittamiseen tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Lähes kaikki lapset (99,7%) suorittavat perusopetuksen oppimäärän ja saavat perusopetuksen päättötodistuksen, kuten tekin,Tapiolan koulun yhdeksäsluokkalaiset huomenna.

Kouluruokailu toteutettiin kansakouluissa vuonna 1948, mistä lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Tätä ennen oppilaat olivat tuoneet kotoaan kouluun omat eväät, jotka olivat vähävaraisten perheiden lapsilla usein hyvin puutteelliset. Vähävaraisten perheiden lapsilla oli mahdollisuus saada kunnalta myös vaateavustusta, jonka merkitys korostui 1930-luvun alun pula-aikana. Harvaan asutuilla seuduilla, joilla oppilaiden koulumatka ylitti viisi kilometriä tai oli muuten vaikeakulkuinen, pitkämatkaisille oppilaille oli rakennettava koulun yhteyteen asuntola, jossa oli oltava erilliset tilat tytöille ja pojille. Maaseudulla oli 1960-luvulle saakka tavallista, että opettaja asui koululla. Ennen kouluhenkilökunnan palkkaamista oppilaat huolehtivat vuorollaan järjestäjinä opetustilojen lämmityksestä ja puhtaanapidosta.

Kansakoululaitos lakkautettiin, kun Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Tällöin kaikki kansakoulut muuttuivat peruskoulujen ala-asteiksi ja ns. keskikoulut yläasteiksi. Koulun työviikko muutettiin kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi vuonna 1971. Virallinen peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin alueittain vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden aikana, viimeisenä pääkaupunkiseutu syyslukukauden alkaessa 1977.

Itse kävin koulua 60- ja 70-luvuilla eli juuri ennen peruskoulua. Silloin lapset kävivät neljä luokkaa kansakoulua ja sen jälkeen pyrittiin oppikouluun tai voitiin jatkaa kaksi vuotta opintoja ammattiopintoihin valmistavassa kansalaiskoulussa. Oppikoulu oli maksullinen eikä kaikilla perheillä ollut siihen varaa. Myös kouluruoka maksoi ja oppikirjat piti ostaa itse. Kansakoulun neljäsluokkalaisesta, joka läpäisi oppikoulun pääsykokeet ja jonka vanhemmilla oli tarpeeksi rahaa, tuli oppikoulun ekaluokkalainen. Selvisin pääsykokeista ja isosiskon sisaruuspisteiden ansiosta pääsin siihen oppikouluun, johon halusin.

Oppikoulun viidennellä olin siis käynyt koulua yhdeksän vuotta, neljä vuotta kansakoulua ja viisi vuotta keskikoulua. Lukioihin oli silloinkin keskiarvorajat, mutta onneksi oman koulun lukioon pääsi helpommin ja minäkin sain jatkaa Jyväskylän Norssissa. Ensimmäisenä lukion vuotenani olin oppikoulun kuudesluokkalainen, mutta jo seuraavana vuonna meitä alettiin kutsua lukion toisluokkalaisiksi.

Peruskoulu-uudistus oli tuolloin saavuttanut Jyväskylän ja toteutuisi koko maassa parin seuraavan vuoden aikana. En siis ehtinyt käydä peruskoulua silloin, mutta onneksi sen jälkeen olen saanut sitä käydä oikein pitkän kaavan mukaan opettajana ja rehtorina. Kuusikymmentä vuotta sitten itsenäistynyt Suomi vaihtoi kerralla vanhanaikaisen rinnakkaiskoulujärjestelmän nykyaikaiseen, tasa-arvoiseen ja reiluun peruskouluun. Mutta aivan kuten oppivelvollisuutta oli vastustettu 20-luvun alussa, tätäkin pelättiin joissain piireissä.

Maksuttoman peruskoulun pelättiin tulevan yhteiskunnalle kalliiksi ja kaikille yhteinen koulu nähtiin liian tasapäistävänä. Joku näki sosialismin peikonkin kurkistavan nurkan takaa. Riskejä otettiin ja virheitäkin tehtiin, mutta lopputulokseen voi olla vain tyytyväinen. Suomalainen peruskoulu on maailman paras ja suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita. Tämä ei ole vain mielipide, vaan myös todistettu ja maailmallakin tunnustettu tosiasia.

Myös Tapiolan yhteiskoulu kunnallistettiin vuonna 1977, ja siitä tuli Tapiolan koulu ja lukio. Vuosi sitten valmistui suuri peruskorjaus ja viiden vuoden väistön jälkeen koulu ja lukio jatkavat saman katon alla yhteisiä perinteitä ja historiaa kunnioittaen, mutta koko ajan myös uutta luoden ja uudistuen. Olemme ottaneet uudistetun koulurakennuksen hienosti haltuumme. Opettajat ja oppilaat ovat innokkaasti alkaneet toteuttaa uuden opetussuunnitelman ideoita. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Maailman parhaassa koulussa työskentelee oppilaiden hyväksi muitakin kuin maailman parhaat opettajat. Pitkäaikainen terveydenhoitajamme Anne Honkanen on jäämässä ansaituille eläkepäiville. Kiitän lämpimästi Annea koulun ja sen oppilaiden hyväksi tehdystä työstä.

Pitkäaikaiset sijaiset Raisa Pelkonen ja Jill Taegen siirtyvät toisiin tehtäviin. Kiitos myös teille, olette olleet ihania.

Kiitän oppilaskuntaa, tukioppilaita ja kaikkia muitakin oppilaita. Te oppilaat olette parasta mitä meillä on. Kiitän opettajia, henkilökuntaa, johtokuntaa ja Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry:tä kuluneesta lukuvuodesta. Erityiskiitos Pia Oescille, Taru Kerkkäselle ja Hanna Sinisaarelle.Tuki tekee arvokasta työtä koulun ja sen oppilaiden parhaaksi. Tuki ry:n ansiosta voimme tänäkin keväänä jakaa oppilaille tunnustusta stipendien muodossa. Vanhempainyhdistys Tapiolan yhteiskoulun Tuki ry lahjoittaa perinteiseen tapaansa kaikki luokka- ja ainestipendit, monista erityistehtävien hoidosta myönnetyt stipendit ja stipendit parhaan keskiarvon saaneille tytölle ja pojalle. Kunkin luokan luokkastipendi myönnetään oppilaalle, joka reilulla, myönteisellä ja suvaitsevalla toiminnalla edesauttaa luokkahenkeä.

Tuen lahjoittamien stipendien lisäksi Lasten Päivän Säätiö ja Tapiolan Kilta haluavat palkita nuoria, jotka normaalin koulutyön ohella omalla käytöksellään ovat toimineet positiivisen opiskeluilmapiirin rakentajina ja yhteishengen luojina yli luokkarajojen. Lasten Päivän Säätiö on kuuden keskeisen lastensuojelujärjestön perustama säätiö, joka kerää varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle. Tapiolan Kilta on tapiolalainen asukasyhdistys. Läheinen yhteistyötuttumme ja naapurimme Tapiolan seurakunta lahjoittaa kaksi stipendiä aktiivisuudesta elämänkatsomuksellisessa pohdiskelussa, Antikvaarinen kirjakauppa Tessi kaksi stipendiä aktiivisille kirjallisuuden lukijoille ja Uuden Tuulen Martat palkitsevat kotitaloudessa menestyneitä nuoria.

Lisäksi kaksi kahdeksasluokkalaista saa Tapiolan autokoulun lahjoittamat stipendit.

Kiitän koulun puolesta kaikkia lahjoittajia!

Te yhdeksäsluokkalaiset olette sankareita. Minulla on ilo ja kunnia onnitella teitä jokaista yksitellen. Pyydänkin 9A-luokkaa järjestäytymään onnitteluja varten ja luokanvalvoja Tiina Primiettaa jakamaan teille ruusut.

9B             Raija Silfverberg

9C            Tarja Juolevi

9D            Pirjo Hietaoja

9E ja pienluokan oppilaat         Jukka Ponsiluoma ja Maija Tiilikainen