9-luokkalaisten puhe
Oppilaiden puhe 3.6.2016
Viivi Ropponen 9D ja Juhana Viitamo 9E
Hyvä juhlaväki!
Viime viikolla pelasimme perinteisen opet vastaan ysit pesäpallo-ottelun. Musiikki soi, aurinko paahtoi ja ysien persoonallinen pukeutuminen teki tapahtumasta mieleenpainuvan. Päivä oli siinä mielessä hieno, että kaikki pääsivät pelaamaan yhdessä koko ysiluokkien voimin, vaikka ottelu pelattiinkin luokka kerrallaan. Myös koulumme nuoremmat oppilaat pääsivät mukaan tapahtuman tunnelmaan. Vaikka peli olikin leikkimielinen, sekä oppilaat että opettajat ottivat sen tosissaan. Lopputuloksella ei sinänsä ole väliä, mutta selätimme opettajat kevyesti.
Vuotemme Tapiolan yläkoulussa ovat eronneet muista siten, että opetus oli väistötiloissa heti tullessamme ja sama on jatkunut viimeisen kolmen vuoden ajan. Seitsemännellä luokalla oli shokki, kun olimme jo valmiiksi poliisiopiston väistötiloissa, ja yhtäkkiä meidän piti vähitellen totutella parakkeihin. Niitä alkoi seiskan joululoman jälkeen ilmestyä koulumme pihalle päärakennuksessa olevien sisäilmaongelmien takia. Iso päärakennus ja pihalla olevat parakit sekoittivat pään ja luokkien etsiminen ja niissä poukkoilu oli yhtä kaaosta. Tuntui, että luokkia ja niiden paikkoja ei tulisi koskaan muistamaan. Tämä johti lukuisiin Wilma-merkintöihin, joissa luki melkein poikkeuksetta myöhästyminen.
Kasilla siirryimme lähes kokonaan opetukseen parakeissa, joka ei loppujen lopuksi ollutkaan niin erilaista aiempaan verrattuna.Tietysti kaikilla oli alkuvaikeuksia, esimerkiksi kun opettaja laittoi istumapaikan parakin tukipylvään taakse, josta ei ollut kunnollista näköyhteyttä taululle. Opetus saatiin kuitenkin ajan kuluessa rullaamaan. Opiskelu parakeissa oli erilaista, mutta hauskaa. Erityisesti itselleni on jäänyt mieleen ruotsin tunnit, joissa lukukirjan kappaleista keksittiin mitä oudoimpia ja hulvattomimpia juttuja, joilla sai koko luokan nauramaan.
Ysiluokan talvi oli ajoittain jäätävän kylmä, ja se tuotti ongelmia koulussamme. Parakeissa ei voinut olla välitunteja sisällä ja muutamat jäätyivät ulkona huonon vaatetuksen seurauksena. No, olihan se välillä ihan rentouttavaakin olla pois koulusta flunssan takia. Yhtenä aamuna kotitalousparakissa ei toiminut lämmitys, joten uunit laitettiin päälle ja niiden luukut avattiin, jotta luokka olisi edes vähän lämmennyt.
Varmasti jokainen voi myöntää, että yläkoulu on vaikuttanut tavoitteisiin ja antanut suuntaa tulevaisuuteen. Kaikille on muotoutunut jonkinlainen ajatus siitä, mistä aineista pitää ja mistä ei ole aina niin innoissaan. Olemme suorittaneet peruspohjan opiskeluissamme, ja jatkamme kukin uusiin opinahjoihin omien suunnitelmien mukaisesti. Toivottavasti yläkoulu antaa suuntaa jatko-opiskelulle toisen asteen koulutukseen ja sen jälkeenkin.
Olemme innoissamme lähdöstä ja tulevaisuudesta, mutta totta kai jäämme ikävöimään koulun lisäksi myös opettajiamme, joita olemme koetelleet monella tavalla näiden kolmen vuoden aikana. Välillä on tullut ristiriitoja, mutta niistä on päästy yli tavalla tai toisella.
Kiitämme opettajista varsinkin luokanvalvojiamme, jotka ovat välillä liiankin ahkerasti pitäneet tuntejaan. Erityiset kiitokset koulusta eläkkeelle lähteville Tarja Väänäselle ja Ulla Känsälälle. Haluamme kiittää rehtoria, joka on ansiokkaasti pitänyt koulumme kasassa viimeisen kolmen vuoden ajan. Kiitokset myös vahtimestarille, terveydenhoitajalle, keittiöhenkilökunnalle, kuraattorille, psykologille ja kaikille muille koulun opettajille.
Kiitos vielä liikunnanopettajillemme pesäpallotapahtuman järjestämisestä. Viimeviikkoinen peli yhdisti taas kerran koulumme oppilaat, niin kuin useimmiten koulumme tapahtumissa. Olemme parakkikoulumme avulla huomanneet, ettei koulun henkeen vaikuta niinkään paljon ympäristö ja tilat, vaan koulua yhdistää sen oppilaat ja henkilökunta. Hommat sujuvat, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Hyvää kesää ja onnea tulevaan,
Kiitos.